Pieni runofestivaali 2023 ohjelma, lippujen osto, tapahtumapaikat, esiintyjäesittelyt ja lisätiedot. Huom! Lippukauppa on auki. Paikkoja Pienen runofestivaalin päätapahtumapaikalla Porttikosken lavalla on rajoitetusti! Varmista sisäänpääsysi ja osta ennakkolippu!
| OHJELMA Pieni runofestivaali 30.6. – 2.7.2023 | ||
| Perjantai 30.6. | Lauantai 1.7. | Sunnuntai 2.7. |
| klo 18 Valtuustosali, Sodankylä. Liput ovelta 10 € Tiinaliisa Multamäki: ”Pihkassa – sanoja Sodankylästä”. | Portin pirtti, Aska, ilmaista päiväohjelmaa klo 12-13 Lasten tunti klo 13-15 Runoilijan vastaanotto Tommi Parkko | Portin pirtti, Aska, ilmaista päiväohjelmaa klo 13-15 Heli Slunga – kirjoita runo runoilijan kanssa |
| klo 20 Avajaisklubi Piitsi Pub, Sodankylä Vapaa sisäänpääsy Antti Kero, Ida Teeri ja Lauri Tuohimaa, JARRING ( valitettavasti Jonna ”Nihkee akka” Nummela on peruuntunut – hänen tilallaan esiintyy Ida Teeri ) | klo 16 Porttikosken lava, Aska Liput: la 20 € / kahden päivän lippu 35 € Huom! Ovelta liput myydään käteisellä. Meri Nikula, Uni Ojuva, Irene Piippola + Runokuoro, Susinukke Kosola, Wimme & Rinne Päätapahtuman jälkeen Portin pirtillä OPEN MIC | klo 16 Porttikosken lava, Aska Liput: su 20 € / kahden päivän lippu 35 € Huom! Ovelta liput myydään käteisellä. Laura Herva, Emmi Kuittinen, Tommi Parkko, Anja Erämaja, Lehtojärven Hirvenpää Päätapahtuman jälkeen Portin pirtillä OPEN MIC |
| LIPPUJEN OSTAMINEN ( Pieni runofestivaali 2023) |
| Lippukauppa on auki. – 1.5.2023 alkaen yhden päivän lippu 20 €, Kahden päivän lippu ( la ja su) päätapahtumaan Porttikosken lavalle 35 €. Varmista sisäänpääsysi ostamalla ennakkolippu. – Lippuja saatavana päätapahtuman ovelta rajoitettu määrä vain käteisellä. |
Revontuli-Opiston runokurssit:
– Heli Slungan runokurssi to 29.6.- la 1.7.
– Emmi Kuittisen itkuvirsityöpaja su 2.7.
Ilmoittautuminen kurssille, klikkaa linkkiä!
| TAPAHTUMAPAIKAT ( Pieni runofestivaali 2023) |
| – Päätapahtumapaikka Porttikosken lava ja Portin Pirtti, Porttikoskentie 74, 99550 Aska Google Maps – Piitsi Pub, Sodankylä, Jutotie, 99600 Sodankylä Google Maps – Valtuustosali: Sodankylän kunnanvirasto, Jäämerentie 1, 99600 Sodankylä Google Maps |
| MAJOITTUMINEN |
| Majoittuminen Sodankylässä Google haku Air BnB |
Päätapahtumapaikkana on Porttikosken lava ja Portin Pirtti Askassa, Sodankylässä.
Pieni runofestivaali 2023 esiintyjien esittelyt:
Anja Erämaja on runoilija, joka löytää usein itsensä eri taiteenlajien välimaastoista. Hänen viimeisin runoteoksensa Olen nyt täällä metsässä ilmestyi syksyllä 2021 (WSOY), se kertoo irtiotosta, eksymisestä, mustikoista, kuusikoista ja siitä, miten kieli yllättää ja lähtee suusta. Erämajan runoissa keveys yhdistyy vakavaan ja arjen tunnistettavat tilanteet outoihin. Palkittu runoilija on kirjoittanut myös romaanin, novelleja, esitystekstejä ja laulusanoituksia. Hänen kolmas lastenkirjansa Veikko tahtoo ulos ilmestyi maaliskuussa 2023. Erämaja asuu Helsingissä ja on kotoisin Merimaskusta, Naantalin saaristosta.
Laura Herva on rovaniemeläinen runoilija, kirjastonhoitaja sekä sanataideohjaaja. Hänen esikoisteoksensa pinnat. hankaumat (Basam Books) ilmestyi syksyllä 2021.
pinnat. hankaumat on runokokoelma, joka tarkentaa katseen lähelle kaikkea hajoavaa, irrallista, hylättyä ja rujoa. Se kuljettaa lukijan kehollisuuden ja erilaisten tilojen leikkauspisteisiin, ja kutsuu mukaan keskusteluun, jossa kokemusten ja tunteiden on mahdollista sanallistua vain osittain.
Samalla teos on kunnianosoitus filosofian ja erilaisten teorioiden kielelle sekä niihin kätkeytyvälle lyyrisyydelle.
”Tässä teoksessa ei kuljeta ovista vaan hauraista kohdista, jotka ovat hankautuneet tilojen leikkauspisteisiin. Niihin on lukijankin uskaltauduttava.” (Anna Kyrö, Lapin Kansa 21.10.2021)
”pinnat. hankaumat hyödyntää runsaasti materiaalia, kooten ja jälleen purkaen sitä osiin luodakseen jotain omaa. Vaikka tavoittamaton jää tuonne jonnekin, monisyiset fragmentit ja runot piirtävät reittejä sitä kohti ja kutsuvat kuin etsimään sitä kanssaan.” (Anni Mäkelä, Tuli & Savu 1/2022)
”Harvakseltaan arvostelijalle tulee eteen teoksia, jotka lumoavat, mutta niiden sanallistaminen vaatii lukukertoja, jotta pääsisi selville mikä teoksessa vavahduttaa. Laura Hervan esikoisteos pinnat. hankaumat aiheuttaa edellä mainitun pulman. Yritän puida teosta niillä sanoin ja virkkein, mitä vaivoin pinnistellen kykenen sanallistamaan.” (Matti A. Kemi, Kaltio)
O’G-bändistään alunperin kuuluisuuteen ponnahtanut Antti Kero on sodankyläläinen itseoppinut lauluntekijä jonka musiikissa suomalainen kylähulluus kietoutuu afroamerikkalaiseen rytmimusiikkiin.
Keron biiseissä liiku(tu)taan usein maagisissa paikoissa, Huippuvuorilla, Kuutostiellä, Sevettijärvellä, Tšernobylin ydinvoimalassa tai ulkoavaruudessa. Osa on autofiktiota, osa on autofaktaa. Iso kuva voi olla tärähtänyt, kunhan lähikuva on tarkka.
Jari Pulsa on suomalainen muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja runoilija. Pulsa on tunnettu biiseistään ja sanoituksistaan punk- ja rock-yhtyeille rovaniemen bändiskenessä ( mm. Lapin Kullat, Karu Selli, Pulsa, Avanto, Jalla Jalla ja Korkalovaara Kompany). 1990-luvulta lähtien hän on julkaissut kymmenkunta runokirjaa mm. Henki on tiukassa (1993), Pikkulintu (1994), Silloin kuin tein käsitetaidetta (1995), Kohinaa tuulen korvissa (1996), Sivuääniä (1999) ja Käpykaarti vyöryttää (2000).
Jazzyhtye JARRING on ollut hänen pääprojektinsa vuodesta 2014 lähtien. Pulsa soittaa bändissä tenorisaksofonia ja säveltää materiaalin. Bändin muut jäsenet ovat Pekka Kärhä (kitara), Henri Hagman (rummut) ja Joel Hulkkonen (kontrabasso). Kokoonpano saattaa vaihdella keikoilla. Biiseissä kuulee kaikuja monista jazzin tyyleistä, ne eivät ole sidottuja mihinkään yhteen tai kahteen genreeen. Pääosassa usein svengi ja Pulsan persoonallinen sävelkieli. JARRING on julkaissut kolme EP:tä, jotka ovat saaneet hyviä arvioita mm. Blues News- ja Soundi-lehdissä.
Pienen runofestivaalin avajaisklubilla 30.6. Biitsi Pubilla svengaavan jazzin lisäksi on luvassa Jari Pulsan runoja.
Emmi Kuittinen on kansanmuusikko, laulaja ja lauluntekijä, jonka erityisalaa on Karjalan ja Inkerin alueen musiikki sekä itkuvirret. Emmin pääsoitin on laulu ja lisäksi hän soittaa kosketinsoittimia, haitaria, ukulelea ja kanteletta. Hän esiintyy niin soolona kuin yhtyeiden kanssa, kaikenlaisissa tilaisuuksissa taidenäyttelyn avajaisista mielenosoitukseen, illalliskutsuista omiin konsertteihin. Taiteellisen työn lisäksi Emmi opettaa kansanlaulua ja pitää itkuvirsikursseja.
Emmi Kuittisen itkuvirsityöpaja su 2.7.2023. Työpajan järjestää Revontuli-Opisto.
Daniil Kozlov (s. 1991), taiteilijanimeltään Susinukke Kosola on pietarilaissyntyinen, Turussa asuva kirjoittaja ja kirjallisuusalan sekatyöläinen. Häneltä on julkaistu kolme runokirjaa ja yksi esseistiikkaa, runoutta ja säeromaanimuotoa yhdistävä genrehybridi. Teokset ovat saaneet kriitikoiden suitsutusta, palkintoja ja ehdokkuuksia. Vuodesta 2020 eteenpäin Kosola on muun toiminnan ohessa julkaissut 3D-tulostettuja esinerunoja ja videoesseitä. Hänet tunnetaan myös runouteen ja yhteiskunnalliseen kirjallisuuteen keskittyvän Kolera-kollektiivi -nimisen kustantamon perustajana, lavarunoilijana, sekä kansallisen Runografi-hankkeen ideoijana ja vetäjänä. Taiteellisen työskentelyn lisäksi hän toimii lyriikan kirjoittamisen opettajana Turun yliopistossa ja työskentelee aktiivisesti alueensa kirjallisella kentällä. Vuonna 2021 hänelle myönnettiin Kirjailijaliiton Eeva-Liisa Manner -palkinto hänen työstään runouden saralla.
Lehtojärven Hirvenpää on uuden ajan tango-orkesteri Suomen Lapista. Yhtye sai alkunsa, kun Väärä Raha -yhtyeestä tuttu Jaakko Laitinen ja monien musiikkilajien parissa taituroinut haitarivirtuoosi Harri Kuusijärvi löivät päänsä yhteen ja alkoivat työstää uusia lauluja. Syntyi levyllinen lopun aikojen populäärimusiikkia. Yhtyeen esikoisalbumi noteerattiin Teosto-palkintoehdokkuudella vuonna 2020. Harri Kuusijärven progressiivisen iskelmällisiä sävellyksiä maustavat Jaakko Laitisen elämän ja todellisuuden perusteita ja rakenteita tutkivat sanoitukset. Käkkärämäntyjen ja arkisten aiheiden kuten työn kautta sukelletaan ekologisiin, metafyysisiin ja kosmologisiin mietteisiin, mielen arvoituksellisiin kiemuroihin ja avaruuden äärettömiin ihmeellisyyksiin. Pienen runofestivaalilla esiintyy laulaja Jaakko Laitisen ja haitaristi Harri Kuusijärven lisäksi Jukka Nurmela kontrabassossa ja Siiri Partanen rummuissa. Suomen harmonikkaliitto valitsi Harri Kuusijärven vuoden harmonikkataiteilijaksi 2023.
Äänitaiteilija Meri Nikula on laulaja, performanssitaiteilija ja parantavan äänen kanava. Hänen vivahteikas ja vaikuttava äänensä vie kuulijat mukanaan matkalle, sielun syvimpiin virtauksiin. Merin teokset ovat hyvin fyysisiä, usein aistillisia kokemuksia.
Meri valmistui taiteilijaksi Haagin kuninkaallisesta taideakatemiasta Hollannissa, 2007 sooloteoksellaan ‘In The Flesh I Reside’ (Keho jossa elän). Luovan kehollisuuden parantava vaikutus ja ihmisäänen rajaton ilmaisuvoima ovat hänen taiteellisen ja henkisen työnsä perusta.
Valitettavasti Jonna ”Nihkee Akka” Nummela on joutunut perumaan esiintymisensä Pienellä runofestivaalilla 2023. Hänen tilallaan esiintyy mainio esiintyvä taiteilija Ida Teeri.
Louhistiina eli Tiinaliisa Multamäki on sodankyläläinen lausuja ja luovan alan yrittäjä. Hän ohjaa lausunta- ja teatteriryhmiä sekä esiintyy itse. Hän on perehtynyt erityisesti suomalaiseen runouteen ja kansanrunoihin. Runojen lisäksi hän kirjoittaa näytelmiä ja monologeja. inspiraation lähteenä ovat arkiset asiat elämän muutostilanteissa.
Uni Ojuva (s.1984) on Sodankylään paluumuuttanut runoilija. Ojuva on historiatieteen maisteri sekä kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden asiantuntija. Hän on kiinnostunut erityisesti muistitietohistoriasta ja joukkoliikkeistä, joita hän usein tarkastelee runoudessaan arktisesta näkökulmasta.
Ojuvan runoteos Onhan sentään linnut (Aviador) julkaistaan huhtikuussa 2023. Ojuvan esikoisrunoteos Asentopuu (Kulttuurivihkot) sai vuonna 2018 Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Ojuva työskentelee Sompion kirjastossa pedagogisena informaatikkona.
https://www.sodankyla.fi/sodankyla130/tarinat/paluu-juurille/
Tommi Parkko on runoilija, tietokirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja ja kustantaja. Hän on julkaissut neljä runokokoelmaa, joista viimeisin on vuonna 2019 ilmestynyt Hamilton-manaatin vaikea elämä (Aviador). Viimeisin tietokirja on vuonna 2021 ilmestynyt Runoilijan työkalupakki (Avain). Parkko vetää käännösrunouteen erikoistunutta kustantamoa Kustannusliike Parkkoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tommi_Parkko
Tommi Parkon runoilijan vastaanotto
Portin pirtti, Aska, la 1.7. klo 13-15
Runoilijan vastaanotolle tullaan walk-in-periaatteella. Tuo mukanasi jokin valitsemasi runo – esimerkiksi lempirunosi omasta kirjahyllystäsi tai miksei vaikka itse kirjoittamasi runo. Parkon johdattelemana runoa avataan yhdessä. Vastaanotolta ei välttämättä saa yksiselitteistä totuutta runoonsa vaan tärkeässä osassa on vuorovaikutus, jossa kysymyksillä on tärkeä rooli. Runo ei ehkä kokonaan avaudu mutta keskustelu auttaa löytämään sellaisia kysymyksiä tai näkökulmia, jotka raottavat runon maailmaa. Jos et tiedä, mitä runosta pitäisi löytyä, tai se tuntuu muuten kummalliselta tai käsittämättömältä, tuo se mukanasi runoilijan vastaanotolle!
Irene Piippola
”Kun maailma ja paikka kohtaavat, syntyy parasta”.
Olen kotoisin keskisestä Tornionlaaksosta, Juoksengin kylästä, eläköitynyt kirjastonhoitaja, Länsi-Lapin ja Turun saariston asuja. Oman kirjoittamisen lisäksi suomennan pohjoissaamesta ja ruotsista. Lajeista runous ja lyhytproosa ovat lähinnä minua.
En ollut juurikaan lähettänyt runojani julkisesti tarjolle kunnes kaikki muuttui 2010. Annoin itselleni luvan olla luova henkilö. Päästin lehmät ja maahiset vapaiksi, tunnustin kotiseudun väriä ja annoin ”palaa”. Syntyi performanssiesitys, joka elää kylässä osin edelleen, ja josta kumpusi lopulta myös esikoisrunoteokseni Pesemättömät 2022 (Palladium kirjat). Vuonna 2021 toimitin rovaniemeläisten harrastajakirjoittajien runoantologian RunoRoi-kaa.
Lehmät ja maahiset – nuo myyttiset perinteen kantajat – eläköön! mutta on myös muuta: On hurjat historiat. On maiseman/luonnon merkitys. On raja(t). Ja on rajattomuus. Paikat ja paikallisuudet, joissa mielet ja ruumiit saavat sisältönsä, joissa häpeä ja nauru asetetaan. Murre on kielen paikka, se varsinainen äidinkieli ja sen merkitykset huuhtelevat syvältä sisuksiani. Olen kovasti pohjoinen olio, hyvässä ja pahassa, epävarma ja ylimielinen, arka ja uho. Sanoilla värkkääminen kiehtoo, kuin silmukoita loisi luomuksiksi, eikä ennalta tiedä tuleeko väljä vai ahdas vai juuri sopeva.
Kuva: Helena Junttila, Jukka Tarkiainen
Sodankylässä toimiva Runokuoro esittää Pesemättömät -runokokoelmasta dramatisoidun esityksen runoilija Irene Piippolan kanssa. Runokuoron jäsenet ovat Helena Junttila, Tapio Lintula, Katja Postila, Vesa Postila, Juha Siltala, Anu Uimaniemi ja Virpi Vielma. Runokuoro esiintyi ensimmäistä kertaa Pienellä runofestivaalilla vuonna 2021. Useat kuoron jäsenet ovat myös näytelleet aikaisempina vuosina Askan kesäteatterissa.
Heli Slunga on lappilaislähtöinen runoilija, kirjailija ja esiintyvä taiteilija. Häneltä on julkaistu neljä runokokoelmaa: Jumala ei soita enää tänne, Varjomadonna, Orjan kirja ja Kehtolauluja kuoleville, sekä yksi romaani, Lapin Lolita (yhdessä Jaana Seppäsen kanssa). Slunga on toiminut monipuolisesti taiteen kentällä vuodesta 2008 ja luotsannut myös runokabareeryhmä Kaaoskoneistoa, sekä ollut Oulun Vuoden taiteilija 2013. Slungan runoja on käännetty useille kielille, ja hän on ollut mm. Tanssiva Karhu -runopalkintoehdokas. Tällä hetkellä Slunga asuu Oulussa ja työstää kuudetta kirjaansa. Toisinaan hän toimii myös luovan kirjoittamisen opettajana. Heli Slunga esiintyi Pienellä runofestivaalilla vuonna 2021.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heli_Slunga
Heli Slungan työpaja
– kirjoita runo runoilijan kanssa
Portin pirtti, Aska, su 2.7. klo 13-15
Runoilijatar & luovan kirjoittamisen ohjaaja Heli Slunga pitää henkilökohtaisen luovuus/kirjoitussession omassa taikapiirissään, yhdelle osallistujalle kerrallaan.
Osallistujan valittavissa on kaksi vaihtoehtoa:
30 minuutin työpajassa keskitytään yhdessä jaettuun hiljaisuuteen, aistimaan pysähtymiseen ja ympäröivän luonnon kuuntelemiseen vaiston ja uteliaisuuden kautta. Tutkimme, onko maisemassa konkreettinen paikka jossa runous haluaa paljastaa itsensä. Myös ihmisen mielessä on tuntematonta maastoa, ja kokeilemme löytää reittejä näiden kerrostumien sanallistamiseen.
15 minuutin työpajassa tarjolla on dialogin lisäksi mielikuvitusta herätteleviä elementtejä, kuten tekstikatkelmia, symbolikortteja ja taidekuvia, joiden pohjalta työstetään nopea luonnos osallistujan matkaevääksi. Emme tee mitään valmista runoa, vaan ideana on juuri keskeneräisyys ja tuokiomaisuus, hahmotelma jostain mikä voi tekeytyä eteenpäin, mikäli osallistuja haluaa jatkaa sen työstämistä – suttuinen kartta alitajunnan aarteisiin!
Slungan ohjaustapa perustuu enemmän vaistoon ja tilanteeseen heittäytymiseen kuin mihinkään opittuun, joten varaudu yllätyksiin ja olemaan yllättymättä.
Teeri & Tuohimaa -duo sai alkunsa musiikkiteatteriproduktiosta, jossa kumpikin oli mukana esiintyjänä. Yhteistyö alkoi muotoutua, kun kesällä 2022 Tuohimaa antoi sävellyksensä Teerille sanoitettavaksi. Pienen runofestivaalin avajaisklubin keikka on duon ensiesiintyminen, jonka aikana kuullaan myös kummankin omaa tuotantoa.
Lauri Tuohimaa on oululainen muusikko, musiikintekijä ja äänisuunnittelija. Teeri&Tuohimaa -duon lisäksi hän soittaa kitaraa ja laulaa Tuohimaa, Embraze ja Armada North -yhtyeissä.
Ida Teeri on teatteri- ja tanssialan ammattilainen, sekä laulaja-lauluntekijä. Teerin tyylille ominaista on tarinankerronnallisuus.
Maamme kansainvälisesti tunnetuin nykyjoikaaja Wimme Saari ja kokeellisella jazzilla uransa aloittanut arvostettu saksofonisti ja klarinetisti Tapani Rinne ovat tehneet yhteistyötä jo yli 30 vuotta. Wimme vieraili jo RinneRadion Dance and Visions -albumilla (1990) ja oli isossa roolissa Joik –albumilla 1992, ja Tapani on puolestaan toiminut muusikkona ja tuottajana Wimmen kolmella ensimmäisellä bändilevyllä Wimme (1995), Gierran (1997) ja Cugu (2000). Levytys- ja keikkayhteistyö ovat jatkuneet jälleen 2009 julkaistusta, erinomaisesti mm. World Music Charts Europen listoilla menestyneestä ja jopa Kiinassa lisenssillä ilmestyneestä Mun -albumista alkaen.
Vuonna 2013 Wimme Saari ja Tapani Rinne julkaisivat yhteisen Soabbi-albumin, joka sinetöi jo pari vuotta kestäneen duona toimimisen. Soabbin lähtökohtana olivat saamenkieliset virret, mutta sen virsissä on improvisaatiota, joikua ja sähköistä arktista maisemaa, pohjoisen bluesia ja gospelia.
Duon seuraava levy Human julkaistiin 2017 ja tuolloin duon nimeksi oli jo muotoutunut Wimme & Rinne. Human on ollut kansainvälinen menestys, joka on kantanut duon uraa jo viisi vuotta. Wimme & Rinne on esiintynyt konserttisaleissa ja festivaaleilla ympäri maailmaa jäämeren rannoilta Gambian pääkaupungin Banjulin stadionille.
Wimme & Rinne -duon musiikin ainoat äänilähteet ovat ihmisääni ja bassoklarinetti. Kokonaisuus voisi periaatteessa olla minimalistinen, karu ja arkaainen, ja musiikin elementit niukkoja, mutta ne ovat rikkaita. Musiikissa on herkkyyttä, mutta myös kiihkoa, dark ambientin sävyjä ja elektronista tulikiveä.
Puhu jänikselle ry. 